tehtäviä

Henrik Purjehtija oli Portugalilainen prinssi. Henrik pani alulle Portugalilaisen löytöretkeilyn.

Vasco da gama (1460-1524) oli Portugalilainen tutkimusmatkailija. Ensimmäinen henkilö joka purjehti meriteitse Euroopasta Afrikan ympäri Intiaan.

Fra Mauro purjehti Kauko- Itään ja ryhtyi kaupantekijäksi mullistaen kartanpiirtämisen taidon.


Kristopher Kolumbus (1451 - 1506) oli genovalainen tutkimusmatkailija. Löysi Amerikan 1492

Bartolomeu Dias ( 1450 - 1500) oli portugalilainen löytöretkeilijä. Hän purjehti ensimmäisenä Eurooppalaisena Afrikan eteläkärjen, hyväntoivonniemen ympäri vuonna 1487 - 1488

Fernão de Magalhães (1480 - 1521) oli portugalilainen löytöretkeilijä ja sotilas. Ensimmäinen, joka  länteen Aasiaan ja purjehti ensimmäisenä tyynenmeren löytöretkellään maailman ympäri.

Amerigo Vespucci ( 1455 - 1512) oli italialainen löytöretkeilijä. Purjehti useita matkoja Amerikkaan.

Naisten asema teollistuvassa maailmassa

Naisten asema

Teollistumisen myötä naisten asema yhteiskunnassa parani.

-          Nainen sai työstään palkkaa, mutta siltikin vähemmän kuin miehet.

-          Naiset työskentelivät usein siivoojina, ompelijoina, keittäjinä ja tarjoilijoina.

-          Kuitenkin ajateltiin että naisen oli parempi pysyä kotiäiteinä.

-          Keskiluokan naiset halusivat töihin rikkoakseen perinteitä ja lisätäkseen taloudellista itsenäisyyttään.

-          Kouluttautuneet naiset alkoivat vaatia yhteiskunnallisen ja taloudellisen aseman parantamista. n

-           Naisasialiike alkoi puuttua naisten koulutuksen ja poliittisten oikeuksien epäkohtiin. Vuonna 1848 yhdysvalloissa pidettiin ensimmäinen naisten aseman epäkohtia käsittelevä kokous

-          Englannissa naisaktivisteja kutsuttiin suffrageteiksi. He järjestivät mm. Mielenosoituksia saadakseen huomiota

-          Pohjoismaiden ensimmäinen naisylioppilas Suomessa 1870

-          Suomi oli ensimmäinen maa Euroopassa, joka antoi naisille äänioikeuden vuonna 1906.

VII Globaali kulutusyhteiskunta

VII Globaali kulutusyhteiskunta

1.Moderni yhteiskunta

•         Kaupungeista yhteiskunnan ja talouden keskuksia.

•         Kaupungistuminen muutti suhtautumisen luontoon, perheeseen, kuluttamiseen, ihmisenä olemiseen.

•         Naisten tasa-arvoistuminen ja vapautuminen, palkkatyö.

•         Työväestön nousu yhteiskunnan vaikuttavaksi voimaksi.

•         Sosiaalisten ongelmien tiedostaminen à sosiaaliturvan luominen, koulutustason nosto, valistustoiminta.

•         Työväenliike, olojen kohentuminen, sosiaalinen nousu.

•         Keskiluokan vallan nousu.

•         Yhteiskunnan luokkajako selkeä.

•         Vapaa kilpailu, elinkeinojen vapautuminen johti poliittisiin vapauspyrkimyksiin.

•         Sosialismi, kommunismi, vaatimus yksityisomistuksen hylkäämisestä.

•         ms:n jälkeen alkoi demokratisoituminen (vanha valta, ”ancien regime” väistyi).

•         Sodan jälkeen hurja teknologian kehitysvauhti.

•         1929 pörssiromahdus ja lama à poliittiset kriisit ja ääriliikkeiden kuohunta eri puolilla maailmaa.

•         Toinen maailmansota tuhoisampi kuin kaikki muut edelliset sodat, joukkotuhoaseineen.

•         Sodan jälkeen Yhdysvallat maailman talouden johtoon.

•         1950-luvulta väestöräjähdys, tietotekniikan vallankumous, tiedonvälityksen reaaliaikaisuus, luonnon alistaminen, biotekniikka, globaalin maailmantalouden syntyminen.

•         Maailmantalouden ilmiöt: kansalliset rajat ylittävä talous, rikkaiden ja köyhien maiden elintasokuilu.

•         Varallisuus kasaantunut Yhdysvaltoihin, Länsi-Eurooppaan, Japaniin.

•         Kehitysmaista, entisistä siirtomaista, vain harva kyennyt luomaan vahvan talouden (esim. Etelä-Korea, Taiwan).

•         Afrikan ongelmina mm. siirtomaa-ajan jäljet (keinotekoiset rajat, kansallinen epäyhtenäisyys, poliittinen epävakaisuus, yksipuolinen talous).

2. Globalisaatio (maapalloistuminen)

•         Vauhtiin Kylmän sodan päätyttyä 1990-luvulla. Tietotekniikan leviäminen sen edellytys.

•         G:n piirteitä: kansainväliset suuryritykset, kansainvälisen talouden synty yli kansallisten rajojen, lisääntyneet yhteydet eri puolille maailmaa (tietotekniikka)

•         Vapaa kilpailu ja vapaa kauppa, taloudellinen yhdentyminen, kansainvälinen sijoitustoiminta.

•         Uhkakuvia: maailmanlaajuiset monopolit, valtioiden roolin heikkeneminen, piittaamattomuus yksilöistä ja ympäristöstä

•         Ympäristö: teollistumisen alkuaikoina vaikutukset vielä paikallisia.

•         1900-luvulla maailmantalouden myötä myös ympäristöongelmista maailmanlaajuisia.

•         Vesien saastuminen teollisuuden ja asutuksen vuoksi. Veden puute aiheuttanut myös poliittisia jännitteitä. 

VI Teollistuva maailma

VI Teollistuva maailma

1.Eurooppa alkaa teollistua

•          Euroopalle teollistumisen ansiosta etulyöntiasema

•          1800-luvulle tultaessa maapallon väkiluku 2- kertaistui.

•          Suuria muutoksia: eurooppalaiset niin Amerikkaan, Aasiaan, Siperiaan.Köyhyys, suurkaupungit, väestönkasvu tyypillisiä näillä alueilla.

•          1700-luvulla koneteollisuuden l. industrialismin aika. 

•          Taustalla tarve saada lisäenergiaa puun tilalle.

•          Ajoi etsimään muita energianlähteitä (kivihiili) ja kehittämään työtä tehostavia koneita.

2. Miksi teollistuminen lähti liikkeelle Iso-Britanniasta?

•          Iso-Britannialle etumatka muihin maihin nähden: yhteiskunta mukautui teollisuuden edellyttämiin muutoksiin.

•          Englannin kehittynyt pankkitoiminta edesauttoi suurien pääomien keräämistä.

•          Manufaktuurit syntyivät erityisesti tekstiiliteollisuuteen.

•          Tekstiiliteollisuudessa kehruun ja kudonnan koneellistaminen.  

•          Kivihiilen ja metallin kysynnän kasvu. 

•          Sähkö ja öljy uusiksi energianlähteiksi 1800-luvun lopussa.

•          Teollisuusajan keksintöjä esim. höyrylaiva, rautatie.                    

3.Teollisen ajan maatalous

•          1800-l ilmasto alkoi lämmetä.

•          Alkoi hurja väestönkasvu. Syynä uudet tehokkaat keksinnöt, elintason nousu.

•          Eurooppa alkoi vaurastua: peltoala kasvoi.

•          Syntyi tilattoman väestön ongelma, joka purkautui siirtolaisuutena. 

•          Alettiin siirtyä omavaraisuudesta kapitalismiin.

•          Elämäntavan muutos. 

•          Palvelujen synty kaupunkeihin.

•          Maailmankauppa alkoi räjähdysmäisesti kasvaa. 

•          Tullirajoja poistettiin, liikenneyhteyksiä parannettiin.

•          Valtio tuki teollisuuslaitoksia.  

•          Saksa, Ranska, Belgia teollistuivat Englannin vanavedessä.

•          Saksasta merkittävä teollisuusmaa 1870-l alkaen. Teräs, kemia, sähkö.+ rahoitus, vakuutus, merenkulku.

•          Hiilikentät ja pääkaupungit yleensä teollisuusalueiden keskuksia.

4. Teollistumisen seuraukset

•          Maaltamuutto. Syynä maanviljelyn koneellistuminen.

•          Tilattoman väestön ongelma. Maaseudun liikaväestö köyhälistöä.

•          Slummiutuminen.

•          Perhekoot muuttuivat pienemmiksi: kaupunkiin muutto, ahdas asuminen, lasten hankkiminen myöhemmäksi. 

•          Naisten poliittiset vaikutusmahdollisuudet yhteiskunnassa lisääntyivät.

•          Koulutus yleistyi.

•          Kaupunkien terveysongelmat. 

•          Kaasu, sähkö, vesi- ja viemäröinti paransivat asumismukavuutta ja alensivat kuolleisuutta.

•          Sääty-yhteiskunta alkoi murtua, syntyi uusi luokkajako.

•          Työväki organisoitui puolustamaan omia etujaan, sosialismin ja työväenliikkeen synty.

5. Työväenliikkeen synty

•          Taustalla kurjuuden kasautuminen tehtaiden slummeihin.

•          Työväenliike alkoi ammattiyhdistyksistä.

•          Järjestäytyminen pyrittiin estämään, hallitukset tukivat työnantajia.

•          Ammattiyhdistysten jäsenmäärän kasvu pakotti hyväksymään ne neuvottelukumppaneiksi.

6. Sosialismi

•          Vaadittiin yksityisomistuksen poistamista sekä täydellistä yhteiskunnallista ja poliittista tasa-arvoa.

•          Sosialismin mukaan teollistumisesta syntynyt varallisuus jaettiin epäoikeudenmukaisesti. Pääomanomistajat keräsivät omaisuuksia, vaikka työväki oli tehnyt varsinaisen työn.

5. Markkinatalous

•          Teollisuusmaissa ihanteeksi vapaa markkinatalous. 

•          Kapitalismin synty. 

•          Hintojen muodostuminen muuttui: 

•          Tuotannon keskittyminen usein ongelma.

•          Maailmankauppa moninkertaistui 1800-luvulla.

•          1900-luvun alussa syntyi maailmantalous.

•          Ongelmina olivat talouden suhdannevaihtelut ja lamakaudet.

•          Laajentunut ulkomaankauppa teki eri valtioiden taloudet riippuvaisemmiksi toisistaan.

8. Pohjois-Amerikan nousu suurvallaksi

•          1600-1800 Amerikan mantereelle kuljetettiin 10 milj. afrikkalaista   

•          Vielä 1820 Amerikka oli rodullisesti afrikkalainen ja taloudellisesti eurooppalainen.

9. Siirtolaisuus

•          Vetävät voimat: yrittämisen vapaus, ilmainen viljelysmaa.

•          Työntävät voimat Euroopasta: teollistumisen aiheuttama työttömyys.

•          Euroopasta lähti 1815-1914 siirtolaisiksi 55 miljoonaa ihmistä. 

•          1800-luvun lopulla Yhdysvalloista tuli maailman johtava talousmahti.

•          Menestymisen taustalla: laaja maa ja väestöpohja, yrittämisen vapaus, yhteiskunnallinen vapaus, runsaat luonnonvarat.

•          Ongelmia: pitkät etäisyydet maan sisällä. 

9.1. Suomesta lähtenyt siirtolaisuus

•          1881-1914 noin 280 000 lähti siirtolaisiksi. 

•          Suurin osa lähtöisin Etelä-Pohjanmaalta. Tervanvienti, laivanrakennus, purjehdus eivät enää tarjonneet toimeentuloa. 

•          Joukkomuutto ja talonpoikien vaurastuminen madalsivat säätyrajoja.

10. Imperialismi

•          Teollisuusmaiden välinen kilpailu à halpaa työvoimaa ja raaka-aineita siirtomaista.

•          Siirtomaiden hankkimisen perusteet: valtioiden keskinäinen taloudellinen kilpailu

V Löytöretket

V Löytöretket

Miksi löytöretkille?

Löytöretkistä alkoi Euroopan nousu maailman johtavaksi mantereeksi. Löytöretket globalisaation alku. (Globalisaati= Maapalloistuminen)

1. Uusi aika alkaa

•          Löytöretkistä alkoi Euroopan nousu maailman johtavaksi mantereeksi.

Kiinnostuksen takana:

•          Seikkailunhalu, uteliaisuus, halu levittää kristinuskoa, halu rikastua.Sekä Asuin- ja viljelyalueiden tarve.

•          Uusien markkina-alueiden ja raaka-aineiden saanti.  Syy: Eurooppaan suuntautuva maustekauppa oli tyrehtynyt idässä.m

•          Tekninen kehitys maanviljelyssä ja sodankäynnissä.

•          Merenkulkua helpottavat keksinnöt (astrolabi,kompassi)  laivojen purjehduskyvyn parantuminen.  (karaveli)

•          Päämääränä yhteyksien luominen Kiinaan ja meritien löytäminen Intiaan.
       Löytöretket nivoutuivat osakri kristillistä lähetystyötä, sekä valtioden talous-,sotilas-, ja turvallisuuspoliittisia näkökohtia.

2. Löytöretkeilijöitä

•          Bartolomeu Diaz: Afrikan eteläkärjen ympäri

•          Vasco da Gama: Meritie Intiaan

•          Fernao de Magalhaes: Maailmanympäripurjehdus

•          Kristoffer Kolumbus: Amerikan löytäminen

3. Seuraukset alkuperäisväestölle

•          Alkuperäisväestön kohtelu julmaa.

•          Kulkutaudit tappoivat intiaaneja.

•          Alkuperäisväestön lukumäärä romahti. 

•          Eurooppalaisten laivat tykkeineen ylivoimaisia maailman merillä.

•          Aseylivoima ja alkuperäisväestön keskinäinen hajanaisuus.

•          Viljelmillä työskentelevät ihmiset eurooppalaisten halpaa työvoimaa, pakkotyötä.

•          Epäinhimilliset kuljetukset, orjien kohtelu raakaa.

•          Orjakauppa väheni vasta 1800-luvulla.

4. Seuraukset taloudelle 

•          Atlantista tuli uusi merkittävä kaupan väylä Välimeren sijaan.

•          Maailmankaupan kasvu. Rikkauksia (raaka-aineita ja jalometalleja) laivojen mukana Eurooppaan.                          

•          Hopean ja kullan määrä kolminkertaistui Euroopassa 1500-luvulla.

•          Löytöretkien seurauksena eurooppalaiset omivat merkittävimmät kauppareitit.           

•          Siirtolaisuus Euroopasta uusiin alusmaihin kasvoi.

•          Valtava ekosysteemin muutos.

•          Eurooppaan tuotiin vallatuilta alueilta uusia nautinto- ja hyötykasveja. 

•          Eurooppalaisten kulutus kasvoi à suurtuotanto käyntiin Amerikassa, Aasiassa.

5. Muita seurauksia:

•          Ihmisten maailmankuva avartui, maapalloa yhdistävä kehitys alkoi.

•          Uudet mantereet kartoitettiin

•          Silti valloitukset eivät juuri ulottuneet sisämaahan.  

6. 1600 - 1700 lukujen talouselämä

•          1600-luvulla väestönkasvu hidastui.  

•          Suomessa katovuodet 1695-97. (1/4 †)

•          Katoa seurasivat usein nälänhädän lisäksi tauti- ja kuolonvuodet. 

•          Maataloudessa heikko tuottavuus.

•          Eri puolilla Eurooppaa vaihtelevia viljelymenetelmiä, jotka pysyivät pitkälti samoina vuosisatojen ajan.

•          Tuuli- ja vesivoiman käyttö energianlähteenä vähäistä.

•          Englanti oli merkittävä kivihiilen ja villanviejä, Hollanti laivanrakentaja.

•          Ruotsi oli tärkeä rautamalmin ja puun tuottaja.

7. Merkantilismi

•          Taloudellinen ajattelu, joka vallitsi 1600- 1700 -luvuilla.

•          Taustalla hallitsijoiden vallan kasvu, kansallisvaltioiden synty, siirtomaiden lisääntyminen

•          Valtion vienti piti saada tuontia suuremmaksi.

•          Kauppakomppanioille annettiin monopoleja.

•          Seuraukset: kilpailu siirtomaista kiristyi, yritysten keskinäinen kilpailu vaikeutui.

•          Myönteistä: yhtenäisen talousalueen, teollisuuden ja kaupan kehittyminen.

•          Ranskasta Euroopan johtava valtio.  Colbert (1619-83).

•          Kapitalistinen järjestelmä yleistyi.

8. Maailmantalouden vaikutukset 1600-luvun Eurooppaan

•          Löytöretket vilkastuttivat kauppaa, vahvistivat rahataloutta.

•          Alkoi syntyä kansallisvaltioita   Tietoisuus oman kansan erityispiirteistä kasvoi.

•          Kuninkaan vallan vahvistuminen johti monissa maissa itsevaltiuteen.

9. Sääty-yhteiskunta alkaa murtua

•          Kehityksen taustalla oli kaupan, kaupunkien ja rahatalouden voimistuminen.

•          Porvaristosta tuli taloudellisesti merkittävä ryhmä.

•          Sääty-yhteiskunta alkoi murentua ja aatelisto menettää valtaansa.

IV Keskiajan talous- ja yhteiskuntajärjestelmä

IV Keskiajan talous- ja yhteiskuntajärjestelmä

1.Varhainen keskiaika   

           ·      Ei selviä rajoja. Yhtenäiskulttuuri. (Katolisuus,latina,                                       ammattikuntalaitos)
           ·     Eurooppa keskiajan alussa vielä harvaanasuttu alue.
           ·      Mongolien uhko (Tsingis  Khan)
           ·      Antiikin perintö ja kiinalaisten keksinnöt Eurooppaan                                     arabien mukana

·         Rooman paavit rakensivat yhdessä  frankkien kanssa lujan valtakunnan.  (kaarle Suuri, "Euroopan isä)

·         Kristillinen Länsi-Eurooppa vastaan Bysantti

      Keskiajalla tyypillistö kirkon ja kuninkaan kamppailu ylimmästä vallasta.

·         Maaomaisuudesta tärkeää --> läänityslaitos syntyi

2. Keskiajan yhteiskuntajärjestelmä

·         Feodaalilaitos syntyi 800-luvulla osin heikon luontoistalouden seurauksena.
       Hallitsija osti alamaisten uskollisuuden suurtiloilla eli läänityksillä.
       Vastineeksi lääninherrat antoivat sotilaansa hallitsijan käyttöön.

·         Suurtilojen omistajista lääninherroja, joilla kartanot.

·         Lääninherroilla omat alavasallinsa, jotka olivat heille suoraan uskollisia.

·         Maaomaisuudesta muotoutui ajan kuluessa perinnöllinen.

·         Säätyjako syntyi:  
        Aatelisto
        Papisto
        Porvaristo + talonpojat =kolmas sääty

·         Lisäksi turpeeseen sidottuja maaorjia. 

·         Sääty määritteli ihmisen aseman yhteiskunnassa.  Säädyillä eri tehtävät ja velvollisuudet.

·         Kirkko opetti säätyjärjestelmän olevan Jumalan tahto.

3. Keskiajan sääty-yhteiskunta (kaavio)

·         Talonpojat työskentelivät kartanon mailla. Vastineeksi he antoivat lääninherralle työsuorituksia ja maan antimia.

·         Talonpoika ei omistanut maata, vaan linnanherra

·         Kartanoista omavaraisia talouden keskuksia.
       Kylillä yhteiset viljelymaat. Sarkaviljely.

4. Elinkeinot

         Maatalouden tuottoa tehostivat 600-1300
  1. Kääntöaura/pyöröaura
 2. Siirtyminen kaksivuorovilejlystä kolmivuoroviljelyyn. 
 3. Ilmaston lämpeneminen.
4. Rautatyökalut
5. Hevonen vetoeläimeksi
6. Viljelyalan kasvu.

·         Maatalous keskiajalla pääelinkeino.

·         1000-luvun tienoilla maanviljelys alkoi tuottaa paremmin. Taustalla ilmaston lämpeneminen, viljelymenetelmien parantuminen   

·         Ristiretkien myötä uusia viljelykasveja (esim. sokeriruoko, durumvehnä, riisi, sitrushedelmät).

·         Sadot usein epäonnisia: säävaihtelut, lannoituksen vähyys, huonot viljelymaat.  Seuraus: Maatalouden tuottavuus oli alhainen 

·         Läntisen Euroopan väkiluku uudelleen kasvuun Rooman vallan ajoista 1000-1300 –l välillä.

·         Euroopan väkiluku vuonna 1000: 36 miljoonaa, vuonna 1300: 80 miljoonaa.
     Vuonna 1350: 60 miljoonaa (ruton jälkeen)
 Keskiajan elämää

5. Kauppa

•         Kaupankäynti pitkään paikallista Länsi-Euroopassa Rooman hajoamisen jälkeen

       1000- luvulla kauppa alkoi kasvaa (syynä ristiretket)
      1200- luvulta alettiin siirtyä hitaasti vaihdantataloudesta rahatalouteen.

•         Ei elinkeinovapautta.Kauppaa käytiin hallitsijan luvalla.

•         Kaupankäynnin pelisäännöt syntyvät. Pankit,lainat, * Vekselit, osakeyhtiöt       

•         Genova ja Venetsia Aasian ja Euroopan välisen kaukokaupan linkkejä.
     - Aasian vietiin: puuta,rautaa, viljaa
     - Aasiasta tuotiin: Silkkiä, posliinia, mausteita.

•         Itämeren alueella Pohjois-Saksan kaupunkien muodostama Hansaliitto (= Pohjanmeren ja ITämeren kaupunkien kauppaliitto) johtavaksi kauppavallaksi.

•         Hansa välitti Pohjois-Euroopan myyntituotteet : Puu, terva,turkikset merkittävämmät.

*vekseli= antajan määrämuotoinen maksuosoitus tai hyväksyjän antama velkasitoumus

6. Kaupungit

•         1000-luvun tienoilla kaupan kasvu, kaupunkien elpyminen. Vain kaupungeilla oli oikeus käydä ulkomaankauppaa

•         Vuonna 1000 Euroopassa 100 kaupunkia, vuonna 1300 yli 3000.

•         Isoimmissa Euroopan kaupungeissa 50 000 – 100 000 asukasta.  

•         Kaupungit ensin lääninherrojen alaisuudessa. 1200-luvun lopulla lähes kaikilla kaupungeilla oli itsehallinto.

•         Kauppa ja käsityö porvarien hallussa.

•         Porvareilla omat ammattikunnat eli killat. Killan tehtävät: Ammattialan laadun ja hintojen valvonta, sekä jäsenten elinkeinon suojelu

•         Kaupunkien johdossa porvareista muodostettu raati ja pormestari.

•         Kaupungin ympärillä muurit, ulkona maanviljelijät.

•         Kaupunkien ongelmana jätehuolto viemäriverkostojen puuttuessa.  Kulkutaudit tavallisia kaupungeissa
Krakova

7. Maaseutu

•         Tärkein tuotantoyksikkö kartano.   =Suurtila + talonpoikaisviljelykset

•         Maa jaettu sarkoihin, kirkolla osa.

•         Omavaraistalous. Kaikki tuotettiin itse

•         Luostarit sekä sivistyksellisiä että taloudellisia keskuksia. Luostrareilla maaomaisuutta, viljelivät ja myivät eri tuotteita.  

8. Musta rutto 1347-49

•         Syynä lisääntynyt kaukokauppa ja yhteydet Aasian kansoihin.Eurooppalaisilla ei vastustuskykyä. Arviolta 1/3 eurooppalaisista sai surmansa.

•         Puhtauden merkitystä torjunnassa ei ymmärretty. Taudin uskottiin leviävän ilman välityksellä.

•         Erityisesti kaupungit alttiita rutolle väestötiheyden vuoksi.

•         Ruttoepidemian seuraukset: viljan ja muiden elintarvikkeiden hintojen lasku, kaupan ja kaupunkien taantuminen.

•         Ruton lisäksi Euroopassa muitakin ongelmia:

o   Ilmaston kylmeneminen 1300-l >>

o   Toistuvat sisäiset ja maiden väliset sodat. 

•         Talouden taantuminen niin Euroopassa kuin muuallakin.

9. Tekniikka ja keksinnöt

•         Keskiajan hajanainen Eurooppa oli monessa asiassa jäljessä arabeja ja kiinalaisia.  
     Taito valmistaa valurautaa kulkeutui Kiinasta Eurooppaan keskiajan lopulla.

•         Kiinalaisten keksintö kompassi arabien välityksellä Eurooppaan.
       Tuulimylly. Tuulienergiaa käytettiin mm. kutomakoneisiin ja sahaukseen.

•         Silkinvalmistuksen salat Eurooppaan 500-luvulla jKr.

•         Keskiajalla laivanrakennustekniikka kehittyi, mikä edesauttoi kaupan kasvua.
       Vahvempia ja isompia laivoja, joihin mahtui paljon kauppatavaraa (esim. Koggi)

•         Muita keskiajan keksintöjä mm. ruuti, tykki, kello, silmälasit. Keskiaikaisia aseita
      Paperinvalmistus keksittiin Kiinassa,taito Eurooppaan 1100-luvulla.

•         Kiinalaiset keksivät myös kirjanpainamisen, Euroopassa Gutenberg keksi irtokirjasimet.

      Alettiin siirtyä käsin kopioinnista (luostarit) painettuihin julkaisuihin

•         Seuraukset: painotuotteiden hintojen lasku, isommat markkinat, kaupallinen toiminta käyntiin.
     Luku- ja kirjoitustaidon yleistyminen edesautooi taidon leviämistä.

10. Nainen keskiajalla

•         Asema ja elämä riippui siitä, mihin yhteiskuntaluokkaan oli syntynyt.

•         Määritelmä miehen kautta: naimisiin pääsemistä odottava tytär, sitten miehen vaimo ja sitten jonkun miehen äiti ja jos selvisi hengissä monista synnytyksistään ja elämän vaikeuksista hän oli miehensä leski.'

                    Lesket ainoa naisryhmä,joka oli itsenäinen, holhouksesta ja valvonnasta vapaa.

•         Miehen vaihtoehto saattoi olla myös luostarin suojissa maailmasta erossa vietetty elämä.